Lena Bivner: Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi yleisesti
”Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi” (ruotsiksi Helvetet jag kallade kärlek) on ruotsalaisen kirjailijan Lena Bivnerin omakohtainen, ravisteleva kertomus henkisestä ja emotionaalisesta väkivallasta parisuhteessa. Teos avaa lukijalle, miten rakkaudelta näyttävä suhde voi vähitellen muuttua psykologiseksi painajaiseksi – ja miksi siitä irtautuminen on niin vaikeaa, vaikka ulkopuoliselle ratkaisu näyttäisi yksinkertaiselta.
Kirja sijoittuu vahvasti nyky-yhteiskuntaan ja nostaa esiin teemoja, joista puhutaan yhä enemmän: toksiset suhteet, gaslighting, vallankäyttö, häpeä ja toipuminen traumasta. Bivner kirjoittaa rehellisesti, paljastaen sekä kumppaninsa manipuloinnin että oman häpeänsä, pelkonsa ja toiveensa. Lopputuloksena on kertomus, joka on yhtä aikaa ahdistava, samaistuttava ja lopulta myös toivoa herättävä.
Teos sopii erityisen hyvin lukijoille, joita kiinnostavat:
- tosipohjaiset kertomukset ja omaelämäkerralliset teokset
- ihmissuhteiden psykologia ja vallankäyttö
- selviytymistarinat ja toipuminen vaikeista kokemuksista
- feministiset ja yhteiskunnalliset näkökulmat parisuhteisiin
Kirjan tarkemmat tiedot
Alla olevassa taulukossa on koottuna keskeiset faktat Lena Bivnerin teoksesta ”Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi”.
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Alkuperäinen nimi | Helvetet jag kallade kärlek |
| Suomenkielinen nimi | Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi |
| Kirjailija | Lena Bivner |
| Alkuperäinen kieli | ruotsi |
| Genre | omaelämäkerrallinen teos, tietokirja / tositarina, ihmissuhteet, psykologia |
| Teemat | henkinen väkivalta, manipulointi, gaslighting, häpeä, rakkaus, toipuminen |
| Kohderyhmä | aikuiset lukijat, erityisesti ihmissuhde- ja elämäntarinoista kiinnostuneet |
| Muodot | kovakantinen / pokkari (riippuen painoksesta), e-kirja, äänikirja |
Julkaisutiedot (kustantaja, julkaisuvuosi ja sivumäärä) voivat vaihdella kieli- ja painoskohtaisesti. Ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa kirjakauppojen tai kirjastojen hakupalveluista.
Lena Bivner: Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi:n juoni
Teos ei ole perinteinen romaani, vaan omaelämäkerrallinen kertomus, jonka juoni seuraa Lena Bivnerin matkaa rakastumisesta henkisesti väkivaltaiseen suhteeseen – ja lopulta siitä irtautumiseen. Tarina rakentuu vähitellen, kuin palapeli, jossa jokainen muisto ja tilanne paljastaa uuden kerroksen suhteesta, joka ulospäin näyttää normaalilta, mutta on sisältä rikki.
Alku: rakkaus, joka tuntuu liian hyvältä ollakseen totta
Kirja alkaa Lenen kohdatessa miehen, joka vaikuttaa täydelliseltä kumppanilta. Hän on intensiivinen, hurmaava ja näyttää näkevän Lenen ainutlaatuisena ja erityisenä. Suhde syttyy nopeasti ja intohimoisesti – juuri niin kuin romanttisissa unelmissa usein toivotaan.
Alussa mies antaa Lenen tuntea itsensä rakastetuksi, nähdyksi ja valituksi. Hän voi tulvia viestejä, huomionosoituksia ja vakuutteluja siitä, että juuri Lena on se oikea. Tällainen love bombing luo vahvan kiintymyssuhteen ja saa Lenen uskomaan, että hän on löytänyt elämänsä rakkauden.
Vähittäinen mureneminen: kontrolli ja gaslighting
Hiljalleen suhteen sävy muuttuu. Pienet kommentit, piikittely ja kritiikki alkavat hiipiä arkeen. Mies kyseenalaistaa Lenen muistikuvia, tunteita ja reaktioita. Hän voi sanoa esimerkiksi, että Lena liioittelee, on liian herkkä tai ymmärtää kaiken väärin. Näin alkaa gaslighting – henkisen väkivallan muoto, jossa uhri alkaa epäillä omaa todellisuudentajuaan.
Juonen edetessä lukija näkee, miten:
- miehen mielialat vaihtelevat ääripäästä toiseen
- kritiikki ja loukkaavat kommentit selitetään ”huumoriksi” tai Lenen liioitteluksi
- kumppani kääntää riidat Lenen syyksi
- Lena alkaa muokata käytöstään välttääkseen konflikteja
- ystävyyssuhteet ja tukiverkosto alkavat kaventua
Väkivalta ei ole fyysistä vaan psyykkistä: kontrollia, vähättelyä, uhkailua ja hylkäämisen pelolla pelaamista. Lukija kokee Lenen rinnalla sen, miten vaikeaa on tunnistaa henkinen väkivalta silloin, kun on syvästi kiintynyt toiseen ja pelkää menettävänsä hänet.
Syvenevä helvetti: häpeä, riippuvuus ja yksinäisyys
Kirjan keskivaiheilla suhde on muuttunut täysin: siitä, mikä alkoi suurena rakkautena, on tullut helvetti, jota Lena ei silti osaa tai uskalla jättää. Hän kokee häpeää siitä, että on jäänyt suhteeseen, joka satuttaa häntä kerta toisensa jälkeen. Häpeä lamauttaa ja estää hakemasta apua.
Lena kuvaa:
- kuinka hän alkaa uskoa kumppaninsa syytöksiin ja näkemyksiin itsestään
- miten omanarvontunto murenee vähitellen
- miten hän alkaa selitellä kumppaninsa käytöstä itselleen ja muille
- kuinka hän pelkää, ettei kukaan muu enää halua häntä
Teos näyttää tarkasti, miten henkinen väkivalta toimii kuin koukku: jokaisen loukkauksen ja riidan jälkeen seuraa katumus, selittely tai hellä vaihe, joka antaa toivoa muutoksesta. Tällainen vuorottelu vahvistaa emotionaalista riippuvuutta ja tekee lähtemisestä entistä vaikeampaa.
Käännekohta: herääminen ja irti päästämisen vaikeus
Jossain vaiheessa Lena alkaa nähdä suhteen selkeämmin. Pienet säröt kumppanin tarinassa kasvavat raoiksi, joista totuus alkaa pilkistää. Hän alkaa puhua ystävilleen ja ammattilaisille, lukea ja etsiä tietoa henkisestä väkivallasta – ja tajuaa, ettei olekaan yksin, eikä hänen kokemuksensa ole ainutkertainen.
Käännekohtaan kuuluu usein:
- tilanne, jossa kumppanin käytös ylittää viimeisenkin rajan
- hetki, jolloin Lena tajuaa pelkäävänsä enemmän suhteen jatkumista kuin sen päättymistä
- ymmärrys siitä, että rakkaus ei voi tarkoittaa jatkuvaa pelkoa, epävarmuutta ja itsensä kadottamista
Silti irtautuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Teos kuvaa rehellisesti takapakkeja, epäilyjä ja syyllisyyttä. Lena palaa mielessään suhteen hyviin hetkiin, kysyy, liioitteleeko, ja pohtii, voisiko kaikki vielä muuttua. Tämä realismi tekee tarinasta erityisen samaistuttavan niille, jotka ovat eläneet tai elävät vastaavassa suhteessa.
Lopetus: toipuminen, ymmärrys ja oman tarinan takaisin ottaminen
Kirjan loppu ei tarjoa yksinkertaista onnellista loppua, vaan realistisen kuvan toipumisesta. Lena ei vain jätä suhdetta ja jatka elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sen sijaan hän käy läpi surua, vihaa, häpeää ja vähitellen myös myötätuntoa itseään kohtaan.
Teoksen viimeisillä sivuilla keskiöön nousevat:
- oman tarinan takaisin ottaminen – se, ettei suhde määritä koko elämää
- itsesyytösten purkaminen ja vastuun palauttaminen väkivaltaiselle kumppanille
- toivo siitä, että rakkaus voi tulevaisuudessa näyttää ja tuntua toisenlaiselta
- halu puhua kokemuksesta, jotta muut tunnistaisivat henkisen väkivallan ajoissa
Lopulta ”Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi” on kertomus selviytymisestä: siitä, miten ihminen voi nousta esiin suhteesta, joka on vähitellen riisunut hänet omasta identiteetistään, ja rakentaa itsensä uudelleen.
Vastaanotto ja arvostelut
Teos on herättänyt paljon keskustelua sekä Ruotsissa että Suomessa. Vaikka yksittäiset arviot vaihtelevat, yleinen linja on, että kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen kirja, joka onnistuu sanoittamaan vaikeita kokemuksia.
Kriitikoiden näkemyksiä
Kirjakriitikot ovat usein korostaneet seuraavia vahvuuksia:
- Rehellisyys ja avoimuus: Bivner ei kaunistele omaa rooliaan suhteessa, vaan kuvaa myös ne hetket, jolloin hän ei toiminut ”järkevästi” – tämä tekee kirjasta uskottavan.
- Psykologinen tarkkuus: teos näyttää hienovaraisesti, miten henkinen väkivalta rakentuu arjen pienistä asioista, ei vain dramaattisista räjähdyksistä.
- Yhteiskunnallinen merkitys: kirja auttaa tunnistamaan toksisia suhteita ja voi toimia herätyksenä sekä kokijoille että heidän läheisilleen.
Joissakin arvioissa on todettu, että kirja on raskasta luettavaa aiheensa vuoksi, eikä se sovi kaikille – erityisesti ei niille, joilla on tuoreita omakohtaisia kokemuksia henkisestä väkivallasta ja jotka eivät ehkä vielä ole valmiita kohtaamaan niitä näin suoraan.
Lukijoiden kokemuksia
Lukijapalautteessa toistuvat teemat ovat samaistuttavuus ja lohtu. Monet kertovat tunnistaneensa kirjasta oman suhteensa dynamiikan ja saaneensa siitä rohkaisua etsiä apua tai tarkastella omaa tilannettaan kriittisemmin.
”En tiennyt, että joku voisi kuvata ajatukseni ja tunteeni näin tarkasti. Kirja auttoi ymmärtämään, etten ollutkaan hullu tai liioitteleva.”
Toiset lukijat, joilla ei ole omakohtaista kokemusta henkisestä väkivallasta, ovat kertoneet kirjan avanneen silmiä ja lisänneen empatiaa läheisiä kohtaan, jotka ovat jääneet vaikeisiin suhteisiin. Kirja auttaa ymmärtämään, miksi ”miksi et vain lähde” ei ole yksinkertainen kysymys, johon on helppo vastata.
Lena Bivner: Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi äänikirja
Teoksesta on saatavilla myös äänikirjaversio, joka tuo tarinaan oman lisäulottuvuutensa. Äänikirja tekee kirjasta saavutettavamman niille, jotka eivät jaksa tai ehdi lukea painettua tai sähköistä kirjaa, ja mahdollistaa kuuntelun esimerkiksi työmatkoilla tai lenkillä.
Miksi kuunnella tämä teos äänikirjana?
Äänikirjamuoto sopii erityisen hyvin tälle teokselle useasta syystä:
- Emotionaalinen intensiteetti: hyvä lukija voi välittää Lenen tunteet – epävarmuuden, pelon, toivon ja helpotuksen – tavalla, joka syventää kuulijakokemusta.
- Mahdollisuus tauottaa: raskaan aiheen äärellä kuuntelua voi helposti katkaista ja jatkaa myöhemmin, ilman että kirjaa tarvitsee fyysisesti kantaa mukana.
- Saavutettavuus: äänikirja on tärkeä vaihtoehto niille, joilla on lukemista vaikeuttavia haasteita, kuten keskittymisvaikeuksia tai näköongelmia.
Äänikirjan saatavuus ja lukija vaihtelevat palveluittain (esimerkiksi Storytel, BookBeat, Nextory, Elisa Kirja). Ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa suoraan suosimastasi äänikirjapalvelusta. Usein palvelut tarjoavat myös ilmaisen kokeilujakson, jonka aikana kirjan voi kuunnella.
Vinkkejä kuunteluun
Koska aihe on raskas, äänikirjan kuuntelussa voi auttaa:
- asettaa itselleen rajat – kuunnella vain tietty määrä kerrallaan
- huolehtia palauttavista tauoista ja tehdä jotain kevyttä kuuntelun jälkeen
- kirjoittaa ylös omia ajatuksia ja tunteita, jos kirja herättää muistoja tai oivalluksia
- keskustella luotettavan ystävän tai ammattilaisen kanssa, jos kirja osuu liian lähelle omaa kokemusta
Usein kysyttyä teoksesta Lena Bivner: Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi
1. Perustuuko ”Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi” tositapahtumiin?
Kyllä. Teos on omaelämäkerrallinen ja perustuu Lena Bivnerin omiin kokemuksiin henkisesti väkivaltaisesta parisuhteesta. Kirjailija on kuitenkin voinut muuttaa yksityiskohtia ja henkilöllisyyksiä suojellakseen itseään ja muita osapuolia.
2. Onko kirja vaikea tai raskas luettava?
Aiheensa puolesta kirja on emotionaalisesti raskas. Se kuvaa henkistä väkivaltaa, häpeää ja pelkoa hyvin suoraan. Monille lukijoille teos on kuitenkin myös vapauttava ja voimaannuttava, koska se sanoittaa kokemuksia, joita on usein vaikea pukea sanoiksi. Jos omat kokemukset ovat tuoreita, voi olla hyvä edetä varovasti ja tarvittaessa hakea tukea lukemisen rinnalle.
3. Kenelle kirja sopii parhaiten?
Teos sopii erityisesti:
- henkistä tai muuta väkivaltaa kokeneille tai kokeneiden läheisille
- psykologiasta, ihmissuhteista ja vallankäytöstä kiinnostuneille
- ammattilaisille (esimerkiksi terapeuteille, sosiaalityöntekijöille, kriisityöntekijöille), jotka työskentelevät väkivaltaa kokeneiden kanssa
- lukijoille, jotka pitävät omaelämäkerrallisista ja tosipohjaisista selviytymistarinoista
4. Voiko kirja laukaista vaikeita muistoja tai tunteita?
Voi. Jos olet kokenut henkistä tai muuta väkivaltaa, kirja saattaa nostaa esiin muistoja ja tunteita, jotka voivat olla kipeitä. Tämän vuoksi on hyvä:
- kuunnella tai lukea kirjaa omaa jaksamista kuunnellen
- pitää taukoja, jos olo käy ahdistavaksi
- hakea tarvittaessa tukea ystäviltä, vertaistukiryhmistä tai ammattilaisilta
Monet lukijat ovat kokeneet, että kirja auttaa jäsentämään omaa historiaa ja tuo lohtua, kun huomaa, ettei ole yksin kokemustensa kanssa.
5. Miten kirja eroaa fiktiivisistä romaaneista henkisestä väkivallasta?
Vaikka teoksessa on romaanimaisia piirteitä, se on ennen kaikkea omaelämäkerrallinen. Tämän vuoksi:
- tapahtumat ja tunteet tuntuvat usein erityisen todellisilta ja konkreettisilta
- kirjailija pohtii avoimesti omaa vastuutaan ja valintojaan
- teos sisältää myös pohdintaa toipumisesta ja siitä, mitä hän olisi toivonut ymmärtävänsä aiemmin
Fiktiivisiin romaaneihin verrattuna painotus on kokemuksen jakamisessa ja tiedon lisäämisessä, ei juonellisessa jännitteessä tai kerronnallisissa koukuissa.
6. Mistä ”Helvetti jota kutsuin rakkaudeksi” -teoksen voi hankkia tai lainata?
Kirjaa voi yleensä:
- ostaa verkkokirjakaupoista painettuna, e-kirjana ja äänikirjana
- lainata kunnankirjastoista ja niiden e-aineistopalveluista
- kuunnella äänikirjapalveluista (esimerkiksi Storytel, BookBeat, Nextory – saatavuus vaihtelee)
Ajantasaiset saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan omasta kirjastosta tai suosimastasi kirjakaupasta ja äänikirjapalvelusta.